.. ja uudet (vaiko samat) kuviot jälleen :). Vera kävi viime viikolla kontrollissa sen murtuneen leuan kanssa. Rautalankaviritelmät poistettiin ja leuka oli lähtenyt hyvin parantumaan. On saanut jo turvotettua nappullaa, kera lihojen. Viimepäivinä on myöskin saanut muutaman kanafileen järsittäväksi - ja voi sitä riemua!
Kyseessähän on siis koiranpentu, joka tykkää kanniskella/kanuta suussaan vähän koko ajan jotakin. Paitsi nyt tietty nukkuessaan. Mitään mustekynää kummallisempaa ei ole ainakaan vielä viimeistellyt, mutta maistelee (ilman sen suurempia hampaanjälkiä) niin tuolinjalkoja, pöytää, sormia, kynnyksiä, lasten leluja... lista on pitkä. Ja vielä pitäisi pari viikkoa koettaa ottaa iisisti. Tyyppi vaan on laittanut päreiksi jo kolme kuonokoppaa... Että sinänsä ihme että paraneminen on näinkin hyvällä mallilla. Tilannetta on toki nyttemmin helpottanut paljon, että on päässyt juoksemaan jälleen muiden kanssa, tosin sen first-enemy kuonokopan kanssa ;).
Vera tähyää
Mona mamma patsastelee :)
Ja ensi viikollahan meillä olisi tiistaina Mantan kanssa ultra. Ja ja kyllähän tuo vissiin pahoinvoivalta on viime päivinä vaikuttanut, joten saattaapi hyvinkin olla että niitä kevätpentuja olisi tuloillaan ;).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti