keskiviikko 26. marraskuuta 2008

Maha kasvaa vielä


Helmi massu siis jatkaa kasvamistaan. Pentujen liikkeitä ja erinäistä myllerrystä näkyy kuin myöskin tunutuu jo vatsan lävitse. Saas nähdä montako päivää vielä kuluu ennen kuin maailmaan putkahtavat.

Helmi itse jakselee edelleenkin hyvin. Syö 4 kertaa päivässä ja pihalle lähtee mielellään. Metsässäkin kävimme vielä eilen, ja Helmi intoutui taas ottamaan pari spurttia. Tosin nyt kyllä saa luvan alkaa jo rauhoittumaan, sen verta iso-mahainen alkaa jo olla ;)

61 vrk

sunnuntai 23. marraskuuta 2008

Kuka niitä koiria oikein meillä kouluttaa


Tarinaa kuvien takaa. Eli siis myönnän, toisinaan käyttäväni Miisan mutkatonta asennetta koiria kohtaan surutta hyödyksi tietyissä tilanteissa.. :). Miisa + kalkkunaleike + koiran seisottaminen toimii toisinaan oikein hyvin.





58 vrk

Tallipihan joulun avajaisissa


Tänään siis avattiin Tampereen Tallipihan joulu. Paikalla oli myös niin poniratsastusta kuin kärrykyytiäkin kera karusellin ja lampaiden. Tokihan se piti Miisan kanssa poiketa ratsastamaan. Ja mukavaa oli, kylmästä säästä huolimatta ;)





torstai 20. marraskuuta 2008

Helmi massu kasvaa



Hitaasti mutta varmasti. Tai ainakin sille se itsestä tuntuu, kun mahaa päivät pitkät katselee. Siksipä onkin enemmän kuin mielenkiintoista seurata kehitystä valokuvia vertailemalla. Ja todeta että kyllä se on taas kasvanut ;). Helmi itse ottaa edelleenkin hyvin lunkisti. Ottaa paljon kauneus-unia, joko pentulaatikossa tai sitten Miisan huoneen punaisella sohvalla, kuten kuvassa.




55 vrk

Vihdoinkin lunta!


Niinhän sitä sitten viimeinkin myös näille leveysasteille saatiin edes hitusen. Ja heti on kaikki paljon hauskempaa, niin Miisan kuin koirienkin mielestä :). Toivottavasti tätä riemua nyt riittäisi vaikkapa edes ensi viikkoon. Nyt on todennettu lumen avulla että samaa lenkkiä kanssamme kiertää niin hirvi, peura kuin kettukin. Että ihmekös tuo jos "hiukka käryää" saaliille. Havainnoimme myös hiiren, jäniksen, kissan ja oravan jälkiä. Että mitäs saisi olla? Ja sitten muutama kuva meidän iloisita lenkkeilijöistä

Helmi hiippailee kohti laitumen vierusta pitkin

Romeo ottaa asentoa keskellä peltoa

Wilson 'kahlaa' hangessa


Ja Mona väijyy pusikossa

tiistai 18. marraskuuta 2008

Hirvimetsällä

No, juu. Tänään siis suuntasimme hyvän sään kunniaksi heppoja katsomaan ja metsään kirmaamaan Miisan ja koirien kanssa. Kaikki sujuikin oikein hyvin. Helmikin oli kovin innoissaan uusista lenkkimaastoista ja nuuskutteli uusia tuoksuja minkä ehti, intoutuipa ottamaan vielä pari pikaista spurttiakin.

Mutta Mona. Jos koiran korvattomuus korreloin jollakin tapaa kiimojen kanssa, niin tuolla alkaa juoksu huomenna. Teki taas tempun mukavimman. Tällä kertaa tilanne oli siinä pisteessä että ääni käheänä olin jo raahaamassa muuta laumaa (Miisan kanssa) autolle ja lähtemässä etsimään arvon neitiä metsästä. Kaikki jotka ovat saman tilanteen kokeneet varmasti tietävät mille se tuntuu. Tunne siitä ettei näe koiraansa enää koskaan hengissä.

Ja niille jotka väittävät että whippet ei aja kuin näkönsä avulla, voin nauraa makeasti. Saa tulla katsomaan, jos ei usko. Mona siis vaihteeksi tänään nappasi hyvän hajun. Kyseessä oli joko peura tai hirvi, molempia riittää. Näin kun koira lähti, huusin perään mutta Mona vain mulkaisi takaisin ilmeellä "mun pitää mennä nyt" ja sitten vilkkuikin vain takavalot, kunnes katosi. Odoteltiin vähän aikaa, huudeltiin, vihelleltiin, lähdettiin kävelemään hajun perässä, tultiin takaisin polulle. Huudeltiin, odoteltiin ja alettiin kävellä autolle päin huudellen. Sieltähän se sitten tuli vihdoin ja viimein kieli vyön alla takki kurasena.. meitä vastaan. Tyystin eri suunnasta kuin minne alunperin lähti.

Mutta tälle mammalle alkaa pikkuhiljaa riittämään nämä katoamis-tempaukset. Ei ollut sarjassaaan ensimmäinen, mutta toivottavasti viimeinen. Tarvitsee varmastikin nyt alkaa kouluttamaan nameilla tuota tuosta tavasta eroon. On meinaan erittäin ikävä, ja koiran kannalta varallista "irrota omistajastaan" kymmeniksi minuuteiksi..

Helmi saapui meille

Viimeinkin Helmi saapui siis sulostuttamaan elämäämme :). Hain neidin meille Helsingistä sunnuntai-iltana töitteni jälkeen. En voi paljon muuta todeta kun että Helmi on ottanut väliaikaisen "muuttonsa" mitä lunkimmin :). Syö hyvin, ei ole ikävöinyt ja on pirteä :). Massukin on jo pyöristynyt oikein mukavasti



52 vrk ensimmäisestä astutuksesta

Massu-kuva on tosiaankin otettu siis eilen, jolloin päiviä ensimmäisestä astutuksesta oli kulunut 52. Ultrausten perusteellla on kuitenkin syytä olettaa että hedelmöittyminen on tapahtunut vasta noin 5-7 vrk:n kuluttua ensimmäisestä astutuksesta. Näin ollen odotamme pentujen syntyvän aikaisintaan ensi viikonlopussa, todennäköisimmin menneen kuitenkin joulukuun ensimmäiselle viikolle :).

perjantai 14. marraskuuta 2008

Namun kanssa lenkkeilemässä

Tänään ohjelmassa olikin harvinaista herkkua, Keijon pitäessä pekkasta. Näin ollen pääsin liikenteeseen päivänvalolla mukanani pelkästään koirat. Suuntasimme koirien kanssa Orivedelle ja kävimme tutustumassa Namu Whippetin (Whiptails Sweet As Candy) ja Minnan lenkkeily maastoihin :). Jotka olivatkin oikein loistavat. Kunpa meiltäkin lähtisi "oma lenkkipolku" suoraan takapihaltamme! Namu on oikein sievä, herttainen ja kiltti neiti. Itseasiassa Namu ja meidän Mona ovat puoli-sisaruksia keskenään, pappa- Mojon ( Ch Taraly Stairway To Heaven) lapsia molemmat. Lievää yhdennäköisyyttä on kyllä havaittavissa.

Kuviakin tuli räpsityksi, mutta näin tihkusateisessa marraskuun harmaudessa valaistuksen olleessa onneton, on tuloksena vähän enempi tai vähempi suttuista jälkeä. Ohessa kuitenkin muutama.. :)


tiistai 11. marraskuuta 2008

Lintulaudalla elämää

En tiedä ollaankohan me nyt Miisan kanssa laitettu alulle taas yksi iso, iso virhe ;). Aloitimme nimittäin jo muutama viikko sitten 'ihan vain viattoman' lintujen talviruokinnan. Ideanahan meillä oli tarjoilla niin auringonkukansiemeniä kuin talipallojakin ihan vain muutamalle mukavalle talitiaselle, jotka pesivätkin tuossa ulkovaraston katon alla viime keväänä. Sillain niin kuin postikorteissakin, tiedättehän.


Mutta homma alkaa nyt riistäytyä käsistä. Ilmeisesti ruonkintapaikkamme sijoittelu on jokseenkin erinomainen. Tänään taas tein pikaisen suuripiirteisen laskun tuosta tietokonehuoneemme ikkunasta - reilut 20 pikkulintua saman aikaisesti lintulaudallamme. Talitiaisia, sinitiasia, pajulintuja, västäräkkejä ja varpusia. Niillä on ikään kuin bileet, aivan mieletön kuhina. Lisäksi vielä boonuksena oma oravamme, joka yleensä röhnöttää lintulaudan päällä. Oravillakin oli tosiaan poikaset viime keväänä, jotka leikkivät kanssamme takapihallamme ;) (siis ilman koiria) . Ja sitten löytyy vielä harakka joka vie vähintään kerran viikossa talipallot parempiin suihin, kaitpa silläkin on nälkä. Jos jotain positiivista etsitään tästä 'turhasta rahanmenosta' huolimatta, niin luontokuvausta pystyy harrastamaan nyt sohvalla istuen. Joten kirkkaita pakkaspäiviä odotellessa :)

Viime viikko meni meillä vaihteeksi sairastelun merkeissä. Tällä kertaa Miisalle nousi kova korkea kuume ja kaupan päällisiksi tuli vielä paha yskä. Ei ollut pajon apua Pronaxenista saati Ventolinestä, kuume huiteli silti yli 39ssä ja limaa oli jokapaikka täysi. Lääkärissäkin käytiin pariin otteeseen, mutta eipä mitään ihmeellistä ollut tehtävissä, koska CRPkin oli vain 27 ja korvat terveet. Yskänlääkettä, minttuteetä ja panadolia vielä lisäksi. Joku inhottava virus lieneen ollut kyseessä. Mutta Miisa voi jo tätänykyä huomattavasti paremmin, ja pari viime päivää onkin mennyt univelkoja pois nukkuessa.. niin lapsella kuin vanhemmillakin.















Viime viikonloppuna kävimme Espoossa kummityttömme Jennan syntymäpäivillä, joita Miisa oli jo kauan odottanut, ja lahjaa paketoinut.. Jennalla on myöskin kaksi koiraa - Zoogin ja Copiad Cavalierit. Kuvassa Mona ja Copi vaihteeksi makoilevat leikin lomassa sohvalla. Taisi alkaa väsyttämään.

Helmiä moikkaamassa


Samalla kun kävimme Espoossa käväisin myös Helsingin puolella Helmiä moikkaamassa :). Neiti voi oikein hyvin ja mahakin on alkanut jo oikein mukavasti pyöristymään. Ohessa myös kuva parin viikon takaisesta ultra-ääni tutkimuksesta.



maanantai 3. marraskuuta 2008

Paluu arkeen

Kotiudiumme siis "kesäloma-reissultamme" eilen illalla. Keijolla oli vielä viikko kesälomaa pitämättä, ja päätettiin lähteä viikoksi Itään päin :). Alla muutamia kuvia matkalta

Hiekkakuopilla riitti vauhtia, vaikkakin vettä vähän tihutti..

Mona tähystää hetken aikaa edellä menijöitä, mutta säntää perään kun katoavat..


Wilson on uimassa, ja Mona on rannalla valmiina hyökkäämään

Helmi kävi ultrassa














Helmi kävi siis ultra-äänitutkimuksessa perjantaina 31.10. Näillä näkymin neiti olisi tukevasti tiineenä ja odottaa sopii 5-6 pikku wiipottajaa marras-joulukuun vaihteessa <3!!Täällä ollaan ihan intoa pinkeänä ja odotellaan jo kuumeisesti Helmin saapumista. Helmi tulee siis näillänäkymin meille parin viikon kuluttua sunnuntaina ;).