Pääsiäsen viettoa

No niin, niinhän siinä sitten kävi että me vietettiin pääsiäisen pyhät kotosalla kuka mitäkin nappia popsien. Lapset sitten (yllätys, yllätys) saivat kuin saivatkin molemmat virustaudin jälkitauteina korvatulehdukset ja allekirjoittanut ärhäkän poskiontelontulehduksen. Joten se siitä reissaamisesta sitten. Ja jottei nyt liian helpoksi menisi niin Mona heittäytyi loppuviikosta vielä epämääräisen kolmijalkaiseksi. Jotta on nyt sitten levolla ja Norocarpilla tässä jonkin aikaa. Tosin parempaan suuntaan ollaan jo menossa, se verran hihnan päässä reikkui äsken pihalla kun puron äänistä oli niin kiva ottaa hepulia pehmeällä hiekkatiellä ;). Joten siis ei mistään vakavasta ei ole kysymys.

Kotona tosiaan oltiin ja koirat herkuttelivat rustoluilla, joita nyt taas kokeeksi ostin satsin samalla kun viime viikolla hain muitakin lihoja. Ja ihan hyvän vastaanoton saivat :). Tosin vähän sotkevat, mutta onneksi suurinpiirtein omassa sängyssään. Tuosta ihan ylimmästä kuvasta voi muuten tarkkasilmäisimmät erottaa Monan päästä, otsasta, uuden pienen arven. Se pieni valkoinen piste siis. Se on Monan muisto siitä kuukauden takaisesta yhteentörmäyksestä Keijon kanssa, jolle joka toinen kerta ollaan hammaslääkärissä laittamassa titaanijuurta ja toinen kerta ne meinaa että oma juuri elpyy vielä... ;). Joka tapauksessa sekin homma tulee jatkumaan vielä pitkään, ennen kuin valmihiksi tulee... ;).

Maanantaina Romeo käväisi Papun (Mimi Chill's My Miami) kanssa lenkkeilemässä. Jos nyt jotain riemua jatkuvasta vesisateesta keksii, niin ainakin lumet ovat sulaneet vauhdilla ja maasta voi tonkia ja löytää vaikka mitä :)! Jännä huomata miten omatkin koirat käyttäytyvät niin eri tavalla, jos ovat lenkillä "yksin" kuin porukassa. Herra jalassahissuttelijakin intoutui kummasti juoksemaan, kun rutiineihin tuli pientä muutosta. Kiitokset vain Annelle ja Samulille lenkkiseurasta :).

Ja näin säiden lämmetessä alkavat koti-oravammekin muuttua entistä tuttavallisemmiksi (ja paksummiksi). Ei paljoo hetkauta vaikka joku yrittäisi kuinka tosissaan syödä lasin lävitse... antaa tulla vaan, mää istun ja syön ny.

Lopuksi vielä mailiini tupsahtanut erilainen poserauskuva Tampreen KV-näyttelystä. Kuvassa siis Remi (Mimi Chill's King Of My Castle) ja omistajansa toinen puolisko Jukka, taitaa siinä vähän Piakin olla :). Kiitos kuvasta Hanna Sepälle :)