Viimeinkin pakkasten vähän hellittäessä koiratkin heräävät eloon. Aamulla jäällä meno oli pitkästä aikaa melkoisen vauhdikasta ja tällä kertaa kamerakaan ei hyytynyt. Monakin alkaa olla jo oma itsensä jälleen, enää ei siis masenna kun niitä pentuja ei nyt sitten tullutkaan :). Ja mitä ensi syksyn pentue suunnitelmiin tulee, niin uros kanditaatista numero yksi on tilattu jo marraskuussa dla-testit, mutta kyllä kestää. Joten täällä ollaan edelleenkin sormet ristissä, että haplotyypit mätsäisivät... :).
No jees, mutta sitten kuva maistiaisia
Wilson menee tosi lujaa, ainakin omasta mielestään ;)
" Vähänkö me mamma juostiin kovasti "
" Voi hiton hitto, kun tätä lunta riittää "
Nyt nää taas miettii mistä vois ottaa seuraavaksi hepulia
.. ja Mona keksi
... löytyi Osmankäämiä, mitä on hyvä höyhentää
Winni patsastelee komeissa maisemissa
Mona löysi jäisiä ahvenia.. " tuu ottaan pois jos saat "
.. ja Romeo pupun pananoita
Ja sitten ikkunan eteen pötköttään, patteri hohkaa vieressä.. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti