Darwin ROP ja RYP-2

Ja eka mamma on täällä niin rinta rottingilla :). No ei vaan, hieno avaus pieneltä miehen alulta. Ja kivahan se on että niin sanotusti pojasta polvi paranee vai miten se nyt menikään... Eeva Resko kun on aikoinaan mamma-Monan heittänyt tylysti pihalle sillä elämänsä ensimmäisellä ja toistaiseksi ainolla H:lla :). Liekö värillä ollut jotain tekemistä asian kanssa? Noh joka tapauksessa Isot Onnittelut vielä Riikalle ja Darwinille (Mimi Chill's Panther's Daydream) tätäkin kautta Lahden pentunäyttelyn hienosta menestyksestä!

Laitan vielä Darwinin saaman arvostelun, jahka ihan kaikkea en allekirjoitakaan

" Erittäin tasapainoinen, hyvin kehittynyt urospentu. Hyvä pää, alaleuka saisi olla voimakkaampi. Tummat silmät. Kaula voisi olla aavistuksen pidempi. Erittäin hyvin kulmautunut edestä. Hyvä luusto. Erinomainen runko. Hyvä ylälinja. Hyvä, leveä reisi, joskin aavistuksen ylikulmautunut takaa. Hyvä, pitkä taka-askel. Etuliikkeissä tässä vaiheessa hieman huomauttamista."


Ja Riikalle vielä kiitokset tuoreista kuvista :)!!

Oravia

En tiedä onko Suomessa muita kuin näitä ihan "tavallisia" oravia ja liito-oravia? Lintulaudallamme kun käy mitä ilmeisimmin koko lähimetsän orava populaatio, on silmiini pistänyt niiden melko suuretkin ulkomuodolliset eroavaisuudet. Tai sitten silmäni alkaa harjaantua tunnistamaan eri sukulinjat myös oravista ;). Takkihommat seisoo, kun on niin paljon tärkeämpää tekemistä; vahtia oravia ja virua netissä yömyöhään uroksia pohtien :)

Noh, tässä nyt niitä kurreja vielä. Tää siniturkkinen hemmo on mun tämän hetkinen suosikki, pieni miinus tosin ei-niin-katu-uskottavista korvakarvoista :)

Nimimerkillä seuraavassa elämässä musta tulee biologi ;)

Helmenvaaleaa

Nyt aina ja iänkaikkisesti. Aamen. Säteellä (Mimi Chill's Beauty As Jewel) on meinaa legot kunnossa melko suurella todennäköisyydellä myös 10-vuotiaana. Elsa ja Säde ovat päivästä yksi alkaen pesseet joka aamu hampaat yhdessä (huomaa prinsessa harja) ja nykyisin Säde oikein odottaa innolla aamu rutiiniaan. Ja kasvattaja mamman sydän täällä sulaa, voiko hellyyttävämpää enää olla :)? Kosketus ensi lumeenkin tuli viime viikolla :)

Elsalle ja Pentille isot kiitokset kuvista ja kuulumisista :).

Remi viipottajan alku

Remi (Mimi Chill's King Of My Castle) laittoi terveisiä kera kuvien :). On kuulemma päässyt mukaan ihan oikealle hirvimetsälle, kuin myös kesän viimeisille uimareissuille kera saunojen. Metsässä hyppii omaehtoisesti risujen ylitse mahdollisimman korkealta, kuten pienen agilitywhippetin alun kuuluukin ;).

Kiitos Pialle kuvista ;)!

Metsässä

Syksyisiä kuvia meidän lenkkimaastoista, ja vähän muualtakin :).

Wilson mustikassa

Saana pörriäinen :)

..ja bonus kuvana vielä piha pihlaja. En muista että aikaisempina vuosina olis ollut näin paljon pihlajanmarjoja. Niin tai noh, yleensä linnut ovat käyneet syömässä marjat pois ennen lehtien tippumista. Sillä lienee jotakin tekemistä asian kanssa.

Ja mamma Monalla alkoi eilen juoksu. Merkkejä juoksun lähestymisestä on ollut ilmassa jo jonkin aikaa, vieraille uroksille ja oraville ollaan oltu normaalia ärhäkämpiä ja pihalla merkkailtu ahkerasti. Silti hieman yllätyin kun normaali 10kk juoksuväli olisi tullut täyteen vasta joulukuussa. Joten nyt sitten vaan miettimään tuleekohan se seuraava juoksu myöskin 8 vai 10 kuukauden päästä? Ja minä kun olin ajatellut viedä Monaa ensi kesänä taasen maastoilemaan, kun juoksujen piti osua hyvin vasta syksylle...

Murumaisia terveisiä

Muru (Mimi Chill's Beauty In Black) oli reissun aikana laittanut toka-mammalle aivan ihania syksyisiä kuvia :).

hammasmiekkailua Namun kanssa

Ja vähänkö me ollaan söpöjä :)

.. ja lopuksi vielä tuumailua :).

Kiitos Minnalle kuvista, ja josko me tässä taas vaikka joku päivä lähdettäis lenkkeilemään koko porukalla.. :).

Kaikki kuvat on ottanut Ville Lampi

Kasvatteja moikkaamassa

Oliver, Kiti ja Copiard

Kotiuduttu on viimeinkin. Viikonvaihde meni pääkaupunkiseudulla suhatessa - Moikkaamassa käytiin niin kasvatteja kuin sukulaisiakin. Kiti pieni vauhdikas wiipottaja asustaa tätä nykyä Outi-tätin kera myöskin Espoossa, joten hyvin todennäköistä, että neitiä tulevaisuudessa tulee sitten enempi nähtyä, myös näyttelyissä :).

Ja sitten niitä muita kasvatteja, joita Minna urhoollisesti lähti mukaani kuvaamaan, rankan työ/koulu viikon päätteeksi. Isot kiitokset siitä siis Minnalle ja pikku-apulaiselle ;).

Ensinnä tuli käytyä Helsingissä Willyn (Mimi Chill's Sam Sam) ja Sannan luona Helsingissä. Willy oli ihanan iloinen ja eloisa tapaus, häntä heilui koko ajan :). Metsässä vauhtia oli niin kuin mamma-Monalla konsanaan ;).

Seuraavaksi suuntasimme kohti Espoota Vilin (Mimi Chill's Bullboxer) tykö. Vilikin oli kasvanut sitten hieman viime näkemän ja kovin oli sosiaalinen tapaus myöskin ;). Kiitokset vaan Nillalle ja Mikolle että saatiin käydä poikkeamassa :).

Espoon Eläinsairaalassa meillä oli maanantaina jonkin asteinen whippet tapaaminen, sen verta monta kasvattajaa samaan aikaan oli samassa paikassa ihan sattumalta ;). Monan kanssa käytiin Anders Erikssonilla sydänultrassa, katsomassa onko muutoksia tullut sitten huhtikuun 2008.. Että sitten jotta KoiraNetin tilastojen perusteella taas saa heikkohermoisemmat aloittaa vouhkaamisen, niin kyllä. Kyllä meillä edelleenkin on se sivuääni, joka tullaan taasen kerran tilastoimaan sinne Monan tietoihin. Sivuääni vain on ns. Fysiologinen virtausääni, joka ei ell.lääk mukaan ole "etenemässä" mihinkään suuntaa. Jotta ihan rauhassa vaan, ennenkä postailu ties minne taas alkaa... ;).

Willy <3

Reissun päällä ollaan, ja kasvatteja on on käyty kuvailemassa Minnan kanssa täällä pääkaupunkiseudulla. Ja pakko laittaa vähän esimakua tulevasta... Kuvassa siis Willy (Mimi Chill's Sam Sam) ja ikää vajaat 6kk. Ja Me likes a LOT :) !!!!!

Mummolassa

Viime viikko oltiin lähestulkoon kokonaisuudessaan tyttöjen kanssa Imatran mummolassa, äidilläni siis. Isälläni kun oli loma (lue lomatus) viikko niin sinne sitten meidät seuraksensa nouti. Koska mummo meni ja otti todellakin ne kaksi mirriä, niin jätin suosiolla koiruudet Keijon hoteisiin, kotiin siis. Ja mukaviahan ne mirrit oli :). Varsinkin Eve oli ihan täpinöissään kun Miisa vain jaksoi, jaksoi ja jaksoi leikittää neitiä. Nyt kotiuduttuamme ovat kuulemma olleet ihmeissään, että mihinkä ne oikein katosivat ja kovasti on koetettu etsiskellä Miisaa.

Tietenkin, jottei nyt ihan vaan "lomailuksi" olisi meidän reissu mennyt, niin Miisa poikkesi perjantaina lääkärissä. Korvatulehdushan se sieltä löytyi, jonkin virustaudin jälkitautina mitä ilmeisimmin. Ja kun mein sakki on kysessä, niin tietenkään ensimmäiset antibiotit eivät sopineet, vaan niistä sitten hälle tuli allerginen reaktio... jahka nää sarjassaan toiset nyt sitten tepsisivät niin kiva olis :).

Reissun päällä kuului sitten kotipuolestakin terveisiä. Pitkäänpä siinä menikin, ennen kuin meidän pedot onnistuivat juostessa toisiaan telomaan. Kuusi ja puoli vuotta. Ilmeisesti Wilsonin kulmahammas oli Monan kylkeen osunut alku-riehunnan tiimellyksessä ja tuloksena siis Monalle kolme tikkiä kylkeen, päivystysaikaan tietenkin. Ja taas ollaan astetta katu-uskottavampia :). Noooh, onneksi sitä sais jo sitten loppuviikosta koettaa itse tikin poistoa. Jos ei onnistu niin saa ensi maanantaina Anders Eriksson senkin hoidella samalla...

Remiltä terveisiä

Ja reissussa kun oltiin, oli mailiin tupsahtanut terveisiä kera kuvien Remiltä (Mimi Chill's King Of My Castle). Remille kuuluu hyvää ja on kuulemma oikein reipas, iloinen ja rohkea pikku viipottaja, jota ei edes koirapuiston irlikset pelota :). Mummolassa otti paikakseen pöydän alusen, kuten kuvista näkyy.

Isot kiitokset Pialle kuvista :)!!!

The secret of Mona's beauty

On saunominen 80 asteisessa saunassa kahdesta kolmeen kertaan viikossa :). Mona on aina tykännyt saunoa kanssamme, ihan pennusta asti. Jonottaa oikein oven takana kun haistaa että nyt on taas saunapäivä. Yhdessä sitten löylytellään hetken aikaa ja juodaan vettä kiposta :).